Bryssel: vohveleita, suklaata ja ranskiksia :)

Flunssa iski sitten täällä minuunkin, joten nyt on parannellessa hyvää aikaa kirjoitella tänne. Perusnuha ja voimat veks, pitää nyt lepäillä, että paranee nopeesti. 

 

Viime keskiviikkona toteutimme Lisan ja Yvonnen kanssa yhden monista suunnitelluista reis- suista, päiväreissun Brysseliin. Junalla matkaan meni 1,5 h per suunta, eikä hintakaan ollut paha, vaikka yli-ikäisenä opiskelijana jouduin maksamaan täyden hinnan 20€. Belgian junissa ollaan sitä mieltä, että yli 25v. opiskelijat eivät enää tarvitse alennusta.

 

Päivä meni nopeasti keskusta alueen nähtävyyksiä ihmetellessä sekä auringosta ja lämmöstä (+23c) nauttiessa. Manneken pis vaat- teiden kanssa ja ilman, Grote markt (keskusaukio) ja sitä ympäröivät todella kauniit ja vanhat rakennukset, kuten 1400-luvulla 

 

rakennettu kau- pungintalo. Li- säksi kuninkaal- linen kirjasto, kuninkaan palatsi ja palatsipuisto, kuuluisa kaksi- torninen katedraa- li ja sarjakuva- museo tuli tarkis- tettua. Enpä muu- ten muistanut, etä Tintti on Belgia- sta. Myös ostos- katu Nieuwstraat 

tuli käveltyä päästä päähän.

 

 

Tärkeitä olivat myös maku- elämykset, joten suklaata ja vohveleita ei voinut jättää väliin. Maailman parhaat ranskikset saa kuulemma Brysselistä, mutta ne jouduttiin tällä kertaa jättämään väliin, kun turisti-infon mukaan niitä varten olisi pitänyt lähteä melko kauaskin keskustasta. Tyydyimme sitten maistelemaan keskustan ei niin aitoja ranskiksia. Suklaiden kanssa päädyimme opiskelijabudjetilla ostamaan Leonidaksen kohvehteja, joilla hintaa oli 2,5€/100g, kun monessa muussa puodissa irtosuklaat oli 5€/100g. Belgialaiset vohvelit tuli myös testattua mansikoiden ja kermavaahdon kanssa, nam :)

Brysselin reissun jälkeen loppuviikko menikin sitten opiskellessa  puoliväli-tenttiin ja valmistautuessa olemaan puheenjohtaja PBL:ssä, jotka siis olivat eilen. Tentti oli sitten melko haastava ja aikaa aivan liian vähän, piti kaavakuviin täydentää oikeat solun sisäiset signaalireitit. No onneksi muutkin olivat samaa mieltä, joten en ollut ainoa tuskailija. Ja ylläriylläri olinkin sitten ainoa, joka oli valmistautunut uuteen tapaukseen, joten saan jännittää puheenjohtajana toimimista vielä torstaihin.

Hieman suuremmat palat Belgiaa ja Saksaa valloitettu

Vaihtariarki on vähitellen alkanut ja tavalliset asiat tuntuvat vähitellen tavallisilta. Ja kun ei enään koko ajan Maastrichtissa tule vastaan uutta, voikin aloittaa matkustelun. Ja oikestaan pitääkin, jos aikoo ehtiä kaikkiin mielessä oleviin paikkoihin, kuten Pariisiin, Brysseliin, Amsterdamiin, Rotterdamiin ja muihin kivoihin paikkoihin.  

 

Nyt viikonloppuna olikin sitten ensimmäiset kohteet, eli Aachen Saksan puolella ja Maasmechelen Belgiassa. Perjantantaina iltapäivällä suuntasimme Lisan ja Yvonnen kanssa siis Aacheniin, joka on lähin Saksan puolella oleva isompi kaupunkin, asukkaita n. 250 tuhatta. Matka taittui mukavasti bussilla vajaassa tunnissa ja hintaa menopaluulla oli vaivaiset 7€. Täälläkin siis bussit ovat junaa halvempia, ja tällä kertaa jopa yhtä nopeita. 

 

Kaupunki oli ainakin keskiajalla Saksan kuningaiden kruunauskaupunki, joten vanhoja kirkkoja ja muita rakennuksia oli paljon. Oikeastaan yllättävän paljon ollakseen Saksalainen kaupunki. Kaupungilla törmäsimme klovniin koiransa kanssa, vihdoinkin koira ja kamera samassa paikassa. Tässä nyt Oskulle koirakuva, vaikka Saksalaisia koiria ootkin jo nähnyt, mutta laitan tänne Hollantilaisen koiran heti kun saan sellasisen tähtäimeen :) Ovat vaan aina piilossa, kun käyn kameran kanssa kävelyllä.

 

Vanhan kaupungin talon nurkalla päästiin maistamaan saksalaista perinne herkkua höyrytettyjä pullia vaniljakastikkeen ja kirsikoiden kanssa. Rakenne oli vähän kuin hieman raa'assa pullassa, mutta maku oli koostumusta parempi. Saksalaiset ystäväni täydensivät myös kosmetiikka varastonsa, sillä hinnat ovat Saksan puolella huomattavasti halvemmat. Saman saimme todeta myös ravintolassa, sillä Maastrichtissa ulkona syöminen on kallista isoin joukoin saapuvien turistin vuoksi. Löysimme siis oikein mukavan ja viihtyisän ravintolan, jossa myös hinnat olivat kohdallaan (lasagne 5€ ja lasi viiniä 2€). Voikun sen voisi siirtään tänne Maastrichtiin seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi.
 

Lauantaina vuorossa oli Belgian puolella vajaan tunnin bussimatkan päässä sijaitseva Maasmechelen, ja siellä sijaitseva tehtaanmyymälä-kylä. Kylä oli oikein viihtyisä ja sääkin mainio. Shoppailut sen sijaan jäivät vähemmälle, kun ei sitä lottovoittoa ole vielä tullut, sillä merkit olivat luokkaa Hugo Boss, Escada, Prada jne. No, löytyi sieltä muutama halvemmankin luokan kauppa niin ei tarvinnut tyhjin käsin tulla kotiin :)  

 

Tänään olikin vuorossa sitten opiskelua, jota osasinkin vältellä melko pitkään. Iltapäivän puolella Oskun kanssa juttelun jälkeen oli pakko aloittaa, mutta kummasti sittenkin vielä tuli kaikkea muuta mieleen kuin immuunijärjestelmän solut ja toiminta. Tämä viikko olikin tässä, tulevalla viikolla tiedossa keskiviikkona Brysselin päiväreissu ja viikonloppuna ESN:n järkkäämät vaihtaribileet. Heippa ja öitä!

Eka kouluviikko takana

Eka kuukausi reissua takana, samoin eka kouluviikko. Nyt aika koota hieman viikon tapahtumia yhteen ja sitten viikonlopun viettoon :)

Vaihtarien introduction viikko loppui tiistaina, sitä ennen ehdin vielä osallistua photoworkshoppiin, keilailuun, hollantilaiselle päivällisellä ja tietenkin viikon huipennukseen, the final partyyn. Introduction viikko oli hieno juttu ja kannatti ehdottomasti osallistua, tutustui helposti muihin vaihtareihin ja sai lämmitellä kielipäätä. Vaikka välillä meinaskin pääästä turhautumaan, kun ei halutut sanat löytyneet, mutta useimmiten sitä kuitenkin löytää jonkun kiertoilmaisun. Viikon aikana tuli myös tutustuttua niin moneen ihmiseen, että loppu viikosta nimet eivät enään pysyneet mielessä. Varsinkin kun monet nimistä kuuli ensimmäistä kertaa, eikä kirjoitusasun hahmottaminen ole aina itsestään selvää... Yllättävän kansainväliseksi saa Maastrichtin todeta, tai ainkin vaihtari-kaupungiksi, sillä vaihtareita on yliopistolla päälle tuhat, melkein prosentti kaupungin asukasluvusta. Erityisesti paikallinen kauppis ja oikis vetää vaihtareita puoleensa, sen sijaan lääkiksessä on jopa huimat 6 vaihtaria.

Bitter balleneita, friteerattuja lihapullia, sinappikastikkeen kanssa.

Koulu alkoi maanantaina, jolloin tapasin kaksi muuta samalla kurssilla olevaa vaihtaria (ranskalainen ja hongkongilainen) sekä muun luokan eli kansaivälisessä ryhmässä olevat 30 opiskelijaa. Yllätys oli melkoinen, kun sain huomata kaikkien muiden paitsi vaihtareiden olevan Saudi-arabiasta! Pääsen samalla siis tutustumaan lähi-idän kulttuuriin :) Tosin paikallisiin tututustuminen taitaa sitten jäädäkin vähän vähemmälle, sillä nyt sekä asuminen että opiskelu sujuu muualta maahan tulleiden kanssa. Toisaalta onhan se yhtälailla hienoa tutustua kaikkiin kulttuureihin. Luennoitsijat ovat hollantilaisia, mutta puhuvat sujuvaa ja helposti ymmärrettävää enkkua. Arabit puhuvat myös hyvää enkkua, ovathan he vuoden täällä jo opiskelleet. Tosin aksentti vaati hetken totuttelua. Ekassa PBL-sessiossa en juuri suutani saanut auki, osittain kielen takia, osittain koska olin unohtanut melko täydellisesti geenijutut ja muut molekyylibilsaan liittyvät asiat. Eilen jo sujui paremmin, sekä kielen että faktojen puoleen. Pienen kertailun jälkeen huomaan asioiden palaavaan mieleen yllättävän hyvin :)

Tänään tehdään kahden saksalaisen tytön kanssa yhdessä päivällistä ja huomenna olisi samalla porukalla tarkoitus lähteä piknikille, jos sääennuste + 23 ja aurinkoa pitää paikkansa... 

Introduction viikko käynnissä...

... ja tapahtumia riittää jokapäivälle, viikonloppuna jopa useita samanpäivän aikana :) Kyseessä siis paikallisen Erasmus networkin vaihtareille suuntaama tapahtamaviikko, jonka aikana tarkoitus tutustuttaa ihmisiä toisiinsa ja kaupunkiin. 

Toissapäivänä ohjelmassa oli kaupunkikierros, päivällinen ja vaihtari-baari Hihglanderissa beer rally eli kisa, jossa pitää joukkueittain juoda olutta mahdollisimman nopeesti. Kisa sai jäädä väliin, ja hauskempaa olikin kannustaa muita. Tunnelma oli mahtava ja ihmisiin tutustuminen helppoa. Ei sinänsä yllätys, kun useimmat ei tunne entuudestaan ketään. Yllättävän paljon suomalaisia, huomioon ottaen etten lähtiessä tiennyt ketään muuta Suomesta lähtevän tänne. Tässä samassa talossakin asuu pari suomalaista kundia. Yritän tosin tietoisesti tutustua enemmän muihin, niin saa kielitaito enemmän treeniä :) Ja oli myös kiva tutustua moneen samassa talossa asuvaan, niin ei tartte yöllä tulla yksin kotiin. Paikalliset kyllä sano, ettei täällä kannata pelätä, Maastricht on sen verran pieni paikka. Tänään ohjelmassa pub-crawl eli tutustumista kaupungin (opiskelija)baareihin. Lauantaina minivalokuvauskurssi ja keilausta, sunnuntaina paikallista ruokaa ja leffa.

Lenkkeillessä on saanut huomata asuvansa kaupungin rajalla ja lähes maaseudun ympä- röimänä. Vajaan kilometrin päässä on pellot ja lehmiä. Navetan haju tulee sisälle asti, jos tuulee oikeasta suunn- asta. Hevosia on myös samalla suunnalla useita. Koirista ja kis- soista paikalliset tykkää myös, koirat pidetään täällä useimmiten kiinni, toisin kuin Berliinissä ja Prahassa. Kissat sen sijaan saa juosta vapaana, osalla on panta, osalla ei. Ja kissat ei oo täällä millään tavalla arkoja, vaan useampikin käynyt parvekkeen kaiteella istuskelemassa. Niin, ja keittiössä oli tässä yhtenä iltana hiiri, tähän mennessä ikävin kohdattu eläin. Toivottavasti hiiri eksyy ulos ja joku monista kissoista saa sen kiinni!

Belgian raja on myös reilun kilometrin päässä, joten Belgiassa on tullut lenkeillä käytyä jo useammankin kerran. Rajamuodollisuuksia ei ole, vaan maan vaihtumisen huomaa ainoastaan kyltistä, joka on samantyyppinen kuin Suomessa kunnan vaihtumisesta kertovat kyltit. Mitään aitaa ei siis välisssä ole eikä raja-asemaa, eikä pienemmillä teillä maan vaihtumista edes huomaa... Nyt aika aloittaa valmistautuminen iltaan, heippa!