Viimeisiä hetkiä Maastrichtissa

Kirjoittelen vielä lyhyesti viimeistä kertaa Maastrichtista, mutta yritän kirjoitella vielä kotiuduttuani jonkinlaista yhteevetoa syksystä. Pyörä myyty, vikat ruuat ja mausteet lahjoitettu kavereille ja tavarat pakattuna, nyt siis edessä enää viimeiset unet ja sitten matkalle kotia kohti. 4 kk hurahti nopeasti, tuntuu kuin olisi ollut reissussa enintään neljä viikkoa. Mutta toisaalta kun miettii, mitä kaikkea ehtinyt syksyn aikana kokemaan ja näkemään tuntuu kuin olisi ikuisuus lähdöstä ja Helsinkin kovin kaukaiselta. Hullua, että olen siellä takaisin n. 15 tunnin kuluttua. 

Syksyyn olen erittäin tyytyväinen ja päätavoite tuli täytettyä, eli enkun puhumista ei tarvitse jännittää, päinvastoin se on jopa miellyttävää. Ystäviä on löytynyt ympärimaailmaa, tosin paikallisiin tutustuminen onnistunut heikommin. Jos paikallisesta kulttuurista ei oppinutkaan niin syvällisesti, niin monen maan kulttuuria tunnen nyt huomattavasti paremmin. Erityisesti saudien kulttuurista ja tavoista tiedän paljon enemmän kuin olisi osannut koskaan kuvitella tietäväni.

On myös aika kiittää rakkailta saamastani tuesta ja kannustuksesta. Erityisesti haluan kiittää Oskua, joka yllytti lähtemään. Todennäköisesti ilman Oskua en olisi koskaan tullut lähteneeksi ja saanut näitä kaikkia kokemuksia. Oskua pitää myös kiittää uskon valamisesta silloin kun koti-ikävä on iskenyt ja tuntunut, ettei tästä tule mitään. Varsinkin parin ensimmäisen viikon aikana Oskun antama tuki kantoi yli vaikeuksien ja väsymyksen. Kiitos kuluu myös perheella ja ystäville, jotka soitteluiden, viestien ja vierailujen avulla ovat koti-ikävää lievittäneet. 

Nyt aika lopettaa, pakata läppäri ja mennä nukkumaan. Pian nähdään! 

Lukemisten pakoilua...

Mikäs sen parempi tekosyy vältellä kouluhommia kuin kirjoitella tänne. Voitte siis ehkä huomata, että motivaatio alkaa vähitellen lopahtaa ykkösvuoden kurssilla. Anatomia on hyvää ja tarpeellista kertausta, mutta histologian osuudet eivät tunnu yhtä hyödylliseltä. Nyt odottaisi lihassolun toiminta lukijaansa, taitaa joutua odottamaan vielä tovin...

...ja sisältä.

Kuutiotaloja ulkoa...

Viime lauantaina oli ohjelmassa Rotterdam ja Body worlds-näyttely. Reissun toteutimme lääkisporukalla, jostain syystä muut eivät olleet niin innoissaan näyttelystä ;) Rotterdam on 600 ooo asukkaallaan Hollannin toiseksi suurin kaupunki ja sen satama on Euroopan suurin satama. Kaupunki on myös todella moderni muihin kaupunkeihin täällä verrattaessa, kiitos toisen maailmasodan. Isompaan ja modernimpaan kaupunkiin päästyäni sain myös todeta kaipaavani Helsinkiä kaupunkina, en pelkästään ihmisten takia. Toki Rotterdamin arkkitehtuuri oli huomattavasti mielikuvituksellisempaa kuin Helsinkin, mutta jotain samaa kaupungeissa kuitenkin on.

Camille, Laptin ja Wail sekä kirjaston terassi.

Näissä reissuissa myös yksi hieno osa on junamatkat, kun ollaan kansaivälisellä porukalla liikkeellä. Nytkin oli edustettuna Ranska, Hongkong ja Saudi-arabia Suomen lisäksi. Eri uskontojen ja kulttuurien edustajat takaavat sen etteivät jutun aiheet lopu kesken. Lauantain aikana tuli ilmi, että Saudi-arabiassa viikonloppua vietetään torstaina ja perjantaina, sillä perjantai on muslimien pyhäpäivä ja lauantain ja sunnuntai ovat normaaleja arkipäiviä. Olin naivisti kuvitellut kaikkien noudattavan samaa viikkorytmiä...

Tällä viikolla ohjelmasta ei ole pulaa, koulua eri muodoissa lähes joka päivä. Täällä siis lähinnä koulua ollut pitkät päivät maanantaina ja torstaina, vaihtelua normaalirytmiin siis. Lisäksi eilen oli lääkisvaihtareiden päivällinen, jolla lohisoppa maistui kaikille. Tänään Maastricht debate ja cities in Asia, mielenkiintoista oppia muutakin kuin medicinaa. Huomenna stand-uppia, englanniksi onneksi. Ja viikonloppuna seuraavat kauan odotetut vieraat, Pia ja Assi. Ihanaa päästä vaihtamaan kuulumisia, viettämään aikaa yhdessä ja toki näyttämään paikkojakin. Jep, eiköhän lukemisia ole vältelty tarpeeksi, nyt lihassolun ja aktiini-myasiini-vuorovaikutuksen pariin.

Belgiaa ja 11e van de 11e

Mistähän sitä taas aloittaisi? Pitäisi ilmeisesti kirjoitella useammin niin ei olisi niin paljon kerrottavaa :) Ja välillä voisi kirjoitella ihan arkikuulumisiakin... Mutta takana taas parit reissut ja pre-Carnaval, joten kirjoittelen nyt ainakin niistä.

Yvonne, Lisa ja yksi Gentin kanavista.

 Viime viikonloppuna valloitimmme lisää Belgiaa tutuksi tulleella kolmikolla. Lauantaina oli ensimmäisenä vuorossa junalippujen päivitys, kun meille olikin myyty liput perjantaille vaikka useaan kertaan sanoimme lähtevämmä lauantaina. No, pienten tappioiden jälkeen oli hyvä lähteä liikkeelle, Gent ensimmäisenä kohteena. Otimme asemalta tarkoituksella kiertoreittiä keskustaan menevän sporan, ja hyvä valinta olikin, sillä näimme tavallista kaupunkielämää pramean keskustan lisäksi. Keskusta täytti paikalliset normit, eli useampi komea kirkko, vanhoja taloja, nättejä kanavia, ostoskatu ja suklaata(kiitos Muikku vinkistä, edullisia & hyviä konvehteja löydettiin). Ja löytyi sieltä jotain epätyyppillistäkin, graffitikuja, jolle kuka tahansa saa maalata mitä haluaa. Netistä löytyneen ilmaisen, epäkaupallisen, paikallisten tekemän Use-it-mapin avulla oli helppo hahmottaa ne jutut, jotka haluaa nähdä.

Ghentin "keskiaikaista" keskustaa.

Use-it-map-sarjasta löytyi myös kartta Bruggeen, joka olikin sitten selkeästi enemmän turisti-kaupunki kuin Gent. Nätti ja söpö kaupunki, mutta mun makuun ehkä liikaakin turisteja. Snuffle-hostelli oli ihan huippu, 15 e/yö 12 hengen dormissa, siistiä, rauhal- lista, hyvä aamiainen ja alakerran baarissa ilmainen keikka illalla! Hinta-laatusuhde paikallaan. Sunnuntaina tarkistettiin vielä vika paikat Bruggestä ennen kuin suunnattiin Antwerpeniin.

Antwerpenin monikerroksinen asema.

Lisa ja joen alikulkutunneli.

Antwerpen olikin sitten selkeästi isompi ja modernimpi kaupunki, ja hyvä niin. Selkeästi huomasi, ettei niin turistipaikka, kun kaupat oli kiinni ja ihmisiä hyvin vähän kaupungilla liik- keellä. Mitä jäi mieleen Antwerpenistä? Silta, jota ei ollutkaan, iso ja nätti rautatieasema, timantti- kaupat, syksyinen puisto ja hyvä ruoka, savulohta perunamuusin kera :)

Syksy!

 11e van de 11e eli pre-carnaval valloitti Maastrichtin torstaina. Varsinaista carnavalia vietetään maaliskuun alussa, kyseessä siis viikon pituinen vappu, jolloin kaupugilla liikutaan vain naamiaisasuissa tai ainakin carnaval-väreihin pukeu- tuneena, eli punaista, vihreää ja keltaista, ja jotta kylmä ei yllättäisi dokailu aamusta iltaan kuuluu myös ohjelmaan.

Nyt kyseessä oli vain päivän mittainen lämmittely, mutta hurjalta vaikutti sekin. Yhdeltätoista, kun tapahtuma alkoi Vrijthofilla (iso aukio keskustassa), paikkalliset joivat pulloja tyhjäksi ennen turvallisuustarkastusta. Kuuden aikaan kun palasin luennolta ja PBL-istunnosta oli meno varsin hurjaa, enpä muista nähneeni niin paljon umpikännisiä ihmisiä edes vappuna Helsingissä. Ja mä kun luulin suomalaisten olevan pahimpia tän suhteen. 

Kuukausi jäljellä

Tosiaan, aika kuluu nopeasti, tasan kuukausi kotiin paluuseen. Toisaalta ihanaa päästä kaikkien rakkaiden luokse, toisaalta tuntuu, että aika loppuu täysin kesken. Edellisestä tekstistäkin tänne vierähtänyt jo lähes kolme viikkoa. Niin, ja nyt kun muistan niin helsinki.fi sähköposti on toiminut koko lokakuun ja toimii edelleen :)

Oskun kanssa vietimme täällä lokoisan lomaviikon, joka meni aivan liian nopeasti. Nukuimme myöhään, söimme hyvin ja otimme muutenkin chillisti. Osku vuokrasi pyörän, sellaisen varsin miehekkään vaalen lilan ja vielä kukkasomistuksin :) No, pääsimme joka tapauksessa sujuvasti ympäri kaupunkia ilman tarvetta ajatella aikatauluja... Testasimme myös hieman Maastrichtin ulkopuolella sijaitsevan kylpylän, varsin leppoisaa puuhaa sekin. Siellä pääsin  myös saunaan ekaa kertaa täällä, ja se teki hyvää, vaikkei mikään saunoista ollutkaan ns. suomalainen sauna. Niiden nimet kyllä olivat suomalaisia, kuten tuli- tai pyöräsauna. Vikan illan ja yön olimme Dusseldorfissa, jotta Osku ehti aamulla lähtevälle lennolle. Hyvästit olivat haikeat, mutta tällä kertaa onneksi vain kuudeksi viikoksi.

Osku lähti kotiin maanantaina ja jo perjantai iltana saapuivat Riikka ja Toni vierailulle, välissä ehdin aloittaa uuden kurssin opiskelun. Riikan ja Tonin kanssa pyörimme kaupungilla shoppailemassa ja lauantai iltana teimme baarikierroksen.

Sinä iltana po- rukkamme olikin varsin hyvä se- koitus euroopan kansalaisuuksia (suomi, saksa, lu- xemburg, ranska, espanja). Saimme kuulla paikallis- ten suosituimman shotin olevan dropshot, joka yl- lättäen maistui lähes salmarilta. Maanantain vie- timme kansallista pyhää juhlivassa Brysselissä, joten shoppailuun ei siellä tarvinnut käyttää aikaa muuta kuin parissa turistikaupassa. Lähes samat paikat tuli nähtyä kuin ensimmäiselläkin kerralla, ja löydettiin muutama uusi nähtävyyskin. Riikka ja Toni jäivät Brysseliin yöksi ja lensivät kotiin tiistai aamuna.

Kiitos vielä ihanista hetkistä Osku, Riikka ja Toni!


Nyt viikonloppuna tiedossa lisää Belgiaan tutustumista, tarkoituksena kiertää Gent, Brugge ja Antwerpen :) Junalippujen ostaminen tuollaiselle kierrokselle tuottaa harmaita hiuksia, kun yrittää löytää halvimmat vaihtoehdot. Mutta se on nyt onneksi ohi ja huomenna pääsee nauttimaan matkasta!

 

Discover Holland Weekend

Perjantaina ollut tentti tuntuu jo kaukaiselta suurelta osin viikonlopun reissaamisen ansiosta, mutta osittain myös siksi ettei läp pääsyä tarvitse enää jännittää. Tentti siis läpi, jesh! Monivalintakysymykset sai tentistä mukaan ja oikea rivi ilmeistyi yliopiston intraan tunti tentin jälkeen, joten tuloksen pääsi laskemaan itse eikä tarvitset odottaa virallisia neljää viikkoa...

Viikonloppuna oli ESN:n (vaihtarijärjestö) Discover Holland -reissu, bussillinen vaihtareita ja 4 paikallista oppaina. Nähtiin kuusi eri kaupunkia, joten aikataulu oli tiukka, mutta ei nyt sentään juosta tarvinnut. Amsterdamiin ei menty, koska siellä kaikki käy muutenkin. Sen sijaan nähtiin muita isompia kaupunkeja ja pari pienempää, paljon kanavia ja merikin. Bussi starttasi lauantai-aamuna kahdeksalta, ja siitä lähtien bussissa soi aina ja koko ajan euro-pop, samat 15 biisiä uudestaan ja uudestaan. Loppuvaiheessa olikin jo ihan läppä kun samat biisit tuli aina uudestaa. Ei siis tarvitse arvailla, mitkä biisit soi päässä nyt. No, onneksi ei tartte kuunnella samaa kotona.. Tässä pari linkkiä niin pääsette tunnelmaan :)

http://www.youtube.com/watch?v=dQCTGUe3NT0 

http://www.youtube.com/watch?v=J7drvhZwPcs 

  

Ensimmäinen paikka oli Den Bosch, parinsadantuhannen asukkaan kaupunki, jossa käytiin ihmettelemässä ensin vähän keskustaan kävellen ja sitten veneillä. Useimmissa Hollannin kaupungeissa kanavat ovat talojen etupuollella ja vain tiet menevät niiden yli. Den Boschissa sen sijaan kanavat ovat talojen takapuolella, ja kirkkoja, tavarataloja ym. on rakennettu kavavien päälle. Olikin hieman pelottavaa päästä kirkon alle, tuli tunne ettei tunnelin katto voi kestää. Pääsimme maistamaan paikallista hyvin hollantilaisille tyyppillistä herkkua Bossche bollenia, kermavaahdolla täytettyä ja suklaalla kuorrutettua tuulihattua.

 

Den Boschin jälkeen matka jatkui pieneen Kinderdijkiin, jossa pääsimme ihastelemaan ah niin tyypillisen hollantilaisia tuulimyllyjä. Pienellä alueella 19 tuulimyllyä, jotka kuuluvat Unescon maailmanperintö paikkoihin.

Rotterdamissa pääsimme ihailemaan maisemia Euromaster-tornista, jolla korkeutta 185m. Varmaakin korkein torni, jossa olen koskaan käynyt, sillä Vatikaanin Sant Peter's Basilican kupoli ei taida ihan samoihin lukemiin yltää. Maisemat olivat hienot, ja kyllä, satama-alue oli valtava, onhan se yksi maailman isoimmista satamamista. Ihmeteltiin vain ranskalaisen Paulin kanssa, miten niin iso satama on syntynyt joelle eikä meren rantaan. Rotterdamissa aikaa oli melko vähän, tornin lisäksi ajettiin vain bussilla kaupungin läpi ja käytiin vanhalla Rotterdam - New York terminaalilla, josta laivat lähtivät Atlantin yli 1900-alussa.

Tässä vaiheessa väsy alkoi painaa, onneksi jäljellä oli enään Utrecht, jossa yövyimme hostellissa 20 hengen dormeissa. Hostelli oli siisti, vanhassa nätissä talossa. Päivälliseksi syötiin lettuja, nam :) Tämän jälkeen oli ohjelmassa kaupungin yöelämään tutustumista, ensin pubissa ja sitten baarissa. Täällä useimpiin baareihin pääsee ilmaiseksi sisään ja narikka on euron, joten varsin opiskelija ystävällistä.

Aamupala klo 9 ja nokka kohti Volendamia, joka on pieni kalastakaupunki. Tosin nykyisin lähinnä turistipyydys, mutta mukava kaunis ja mukava sellainen. Siellä pääsin meren rantaan ensimmäistä kertaa yli kahteen kuukauteen, kuinka paljon huomasinkaan kaipaavani sitä, en olisi uskonut :) Paikan erikoisuutena on perinteiset hollantilaisvaatteet, joten pääsimme yhteiskuvaan, jossa kaikilla oli nuo vaatteet. Tämän jälkeen vierailimme vielä juusto- ja puukenkätehtailla.

Den Haag olikin sitten seuraava kohde, Hollannin poliittinen pääkaupunki, hallituksen ja kuningattaren työskentelypaikka. Siellä sijaitsee myös YK:n kansaivälinen tuomioistuin ja muuta kansainväliseen oikeuteen liittyvää. Teimme keskustassa kaupunkikierroksen kävellen ja suuntasimme rannalle, joka on yksi Hollannin suosituimmista. Hienoa hiekkarantaa riitti useita kilometrejä, voi kun olisi ollut lämpimämpää ja olisi voinut uida. Rannalla söimme fish and chipsit, paikalliset rakastavat kaikkea uppopaistettua, ja erityisesti ranskiksia majoneesilla. Rantakioskilla olikin vähän tekemistä kun väänsivät annokset koko bussille...

Oli mahtava viikonloppu, nähtiin monta eripuolta Hollannista ja päästiin paikkoihin, joihin ei muuten olisi löytänyt. Sunnuntai-iltana kotiin tuli siis väsynyt, mutta onnellinen tyttö. Osittain myös malttamaton, sillä Osku tulee tänään illalla. Kauan odotettu vieras, jota olen ikävöinyt. Nyt odotus palkitaan ja saan hänet tänne viikoksi :)

Amsterdam ja muutakin

Syksy tulee vähitellen tännekin, suurin osa puista on vielä vihreitä, mutta värin muutosta keltaiseen päin on jo havaittavissa. Samoin ilma alkaa viiletä, aamut ja illat ovat jo kylmiä, päivällä on tähän asti tarjennut yleensä t-paidassa, mutta nyt on tuulessa uutta kylmyyttä ja tekee mieli vetää pitkähihaista päälle päivälläkin. Kämpässä sen sijaan riittä lämpöä, patteria ei ole vielä tarvinnut laittaa päälle ja peitoksi riittää pelkkä pussilakana. 

Pyöräilyn lisäksi ei juuri muuta urheilua kaipaa, siitä huolimatta tuli hankittu UM sportscard (yliopistoliikunnan jäsenkortti). Seitsemän euron kuukausihinnalla saa käydä jumpissa ja uimassa niin usein kuin jaksaa. Kaupungin molemmat uimahallit onkin nyt sitten testattu, ja onneksi kivempi niistä on ihan tuossa lähellä. Hallien aukioloaikoja tarkistaessa tuli ensimmäinen yllätys vastaan, sillä yleiseen uintiin on varattu vain muutama tunti päivässä ja muuten hallit on uimaseurojen ym. käytössä. Seuraava ylläri tuli vastaan pukkareilla, joilla vaatteet piti vaihtaa pienissä kopeissa ja vasta sitten kiikuttaa kaapille. Sen jälkeen suunnattiin uikkari päällä unisex-suihkuun, uimaan mennessä ihan ok, mutta pois tullessa tuli mieleen, että pitäisiköhän suihkutella uudestaan kotona. Altaassa vallitsi sitten viidakon lait, ratojen väleissä ei ollut kotoota tuttuja poijunauhoja, vaan jokainen ui siellä mistä löysi tilaa. Vesi oli molemmissa paikoissa mukavan lämmintä, joten saunaa ei kylmyyden puolesta kaivannut. No, kaikesta huolimatta uimassa oli kiva käydä ja aoin jatkossakin käydä uimassa :)

Hienot maisemat pääkirjaston kahvilan terassilta, hyvä paikka aloittaa päivä.

Nyt menneenä lauantaina oli Amsterdamin reissun vuoro, teillekin jo tuttujen Yvonnen ja Lisan lisäksi porukkaan liittyi saksalainen Anja. Näin saatoimme käyttää juna tarjouksen hyväksi, 2 hlöä matkustaa 1. luokassa päivän ajan niin paljon kuin haluaa 45 eurolla, halvempaa kuin alennettu 2. luokan lippu. Tosin eipä ykkösluokka muuten eronnut kuin että oli vähän enemmän tilaa jaloille :) Amsterdam oli mukava kaupunki, huomattavan iso Maastrichtin jälkeen. Ilmapiiristä tuli Berliini mieleen, ja kanavista Venetsia. Talot olivat söpösti vinossa mikä mihinkin suuntan. Pidempäänkin olisi kaupungissa viihtynyt, nähtävää olisi helposti riittänyt koko viikonlopuksi. Ainoa miinus puoli oli  tiheästi esiintyvä pilven haju, joka sai illan lähestyessä jo voimaan lähes pahoin.

Oikealta Yvonne, Lisa, Anja ja Ninnu

Tauko!

Päivälliseksi lettuja, olivatkin sen verran tuhteja, ettei jälkkäriä voinut edes ajatella :)

Tällä viikolla ohjelmassa onkin sitten perjantaina olevaan tenttiin lukemista, toki kavereita tulee nähtyä sitten iltaisin. Uusi kiva tapa on tehdä ruokaa porukalla, eipä tartte syödä sitten samaa ruokaa koko viikkoa :) Viikonloppuna on tiedossa ESN:n Discover Holland reissu, bussilla ympäri maata 50 muun vaihtarin kanssa. Ilmeisesti päästään tutustumaan pienempiin kaupunkeihin, joihin ei muuten tulisi välttämättä lähdettyä. Tarkempia tietoja odotellessa, ESN:n tiedotus kun ei ole sieltä nopeimmasta päästä ;) Ja sitten Osku jo tuleekin tänne, jesh!

Ja tämä kuva äidille, suomi-antennipipolle löytyi käyttöä passport-bileissä, joissa ideana oli puketua kotimaansa mukaisesti. Camillelle, ranskalaiselle kurssikaverilleni, tehtävä ei ollut yhtä helppo.

Joskus tapahtuu jotain kuin elokuvissa...

Kulunut viikko meni siis lähinnä flunsassa ja siitä vähitellen toipuessa. Jälkitautina pukkasi silmätulehdusta, onneksi lievänä, joten näyttää hoituvan kotikonstein, onneksi. Vaikka toisaalta olisi voinut olla mielenkiintoista tutustua paikalliseen päivytystykseen näin viikonloppuna.

Oltiin eilen illalla Lisan kanssa istuskelemassa yhdessä kodikkaassa pikku baarissa, jonne pitää mennä toistekin. Istuskeltiin siinä kaikessa rauhassa, ja tarjoilija tuli, kuten elokuvissa, kysymään että mitä haluttaisiin juoda seuraavaksi, kun joku mies haluaisi tarjota seuraavat. Tuntomerkiksi saatiin sininen villapaita, mutta ei kyllä onnistuttu tunnistamaan kyseistä henkilöä. Ei toisaalta viititty hirveesti pälyilläkään. Ja Osku ei huolta, kieltäydyttiin kohteliaasti juomista, joten loppu ei mennyt kuin elokuvissa... Eipä ole tällaista tapahtunut aiemmin, ehkäpä asiaa helpottaa, kun ihan tavallisissakin baareissa on pöytiin tarjoilu :)

Aika on mennyt täällä ihan hurjan nopeesti, ensi viikolla on reissu puolessa välissä! Kaksi kuukautta takana siis. Loppuaika tulee varmasti menemään vielä nopeammin, sillä loppuaikaa rytmittää mukavasti suunnitellut reissut ja odotetut kyläilijät. Ensi viikonloppuna on tarkoitus tarkistaa Amsterdam, ja siitä viikon kuluttua Osku saapuu viettämään lomaviikkoa tänne, en malttaisi odottaa! Ja ihan parasta on, että mulla on myös se viikko syyslomaa, joten voidaan lomailla rauhassa eikä tartte miettiä koulujuttuja. Oskun lähtemisen jälkeen onkin vain muutama päivä välissä ennen kun Riikka ja Toni (sisko-kulta ja sen mies) tulevat viettämään pitkän viikonlopun täällä. Marraskuun lopulla tulevat Pia ja Assi (ihanat ystävät) vuorostaan kyläilemaan, ja mikä hulluinta heidän vierailun jälkeen onkin enää Pariisin tai Lontoon reissu ja 2 viikkoa täällä jäljellä! 

Niin, ja pieni takaisku tuli tässä, kun koti-yliopiston atk-tunnukset lopettivat toimintansa perjatantaina. En siis pääse lukemaan sähköpostia, joten jos tärkeetä asiaa niin kannattaa olla yhteydessä tekstareilla tai facebookin kautta. Hotmail-osoittteen tietävät voivat myös laittaa viestiä sitä kautta. Toivottavasti saavat asian yliopistolla kuntoon maanantaina, odottelen vastausta. Mutta musta tuntuu, etten ole ainoa, joten voi olla, että kestää...

Bryssel: vohveleita, suklaata ja ranskiksia :)

Flunssa iski sitten täällä minuunkin, joten nyt on parannellessa hyvää aikaa kirjoitella tänne. Perusnuha ja voimat veks, pitää nyt lepäillä, että paranee nopeesti. 

 

Viime keskiviikkona toteutimme Lisan ja Yvonnen kanssa yhden monista suunnitelluista reis- suista, päiväreissun Brysseliin. Junalla matkaan meni 1,5 h per suunta, eikä hintakaan ollut paha, vaikka yli-ikäisenä opiskelijana jouduin maksamaan täyden hinnan 20€. Belgian junissa ollaan sitä mieltä, että yli 25v. opiskelijat eivät enää tarvitse alennusta.

 

Päivä meni nopeasti keskusta alueen nähtävyyksiä ihmetellessä sekä auringosta ja lämmöstä (+23c) nauttiessa. Manneken pis vaat- teiden kanssa ja ilman, Grote markt (keskusaukio) ja sitä ympäröivät todella kauniit ja vanhat rakennukset, kuten 1400-luvulla 

 

rakennettu kau- pungintalo. Li- säksi kuninkaal- linen kirjasto, kuninkaan palatsi ja palatsipuisto, kuuluisa kaksi- torninen katedraa- li ja sarjakuva- museo tuli tarkis- tettua. Enpä muu- ten muistanut, etä Tintti on Belgia- sta. Myös ostos- katu Nieuwstraat 

tuli käveltyä päästä päähän.

 

 

Tärkeitä olivat myös maku- elämykset, joten suklaata ja vohveleita ei voinut jättää väliin. Maailman parhaat ranskikset saa kuulemma Brysselistä, mutta ne jouduttiin tällä kertaa jättämään väliin, kun turisti-infon mukaan niitä varten olisi pitänyt lähteä melko kauaskin keskustasta. Tyydyimme sitten maistelemaan keskustan ei niin aitoja ranskiksia. Suklaiden kanssa päädyimme opiskelijabudjetilla ostamaan Leonidaksen kohvehteja, joilla hintaa oli 2,5€/100g, kun monessa muussa puodissa irtosuklaat oli 5€/100g. Belgialaiset vohvelit tuli myös testattua mansikoiden ja kermavaahdon kanssa, nam :)

Brysselin reissun jälkeen loppuviikko menikin sitten opiskellessa  puoliväli-tenttiin ja valmistautuessa olemaan puheenjohtaja PBL:ssä, jotka siis olivat eilen. Tentti oli sitten melko haastava ja aikaa aivan liian vähän, piti kaavakuviin täydentää oikeat solun sisäiset signaalireitit. No onneksi muutkin olivat samaa mieltä, joten en ollut ainoa tuskailija. Ja ylläriylläri olinkin sitten ainoa, joka oli valmistautunut uuteen tapaukseen, joten saan jännittää puheenjohtajana toimimista vielä torstaihin.

Hieman suuremmat palat Belgiaa ja Saksaa valloitettu

Vaihtariarki on vähitellen alkanut ja tavalliset asiat tuntuvat vähitellen tavallisilta. Ja kun ei enään koko ajan Maastrichtissa tule vastaan uutta, voikin aloittaa matkustelun. Ja oikestaan pitääkin, jos aikoo ehtiä kaikkiin mielessä oleviin paikkoihin, kuten Pariisiin, Brysseliin, Amsterdamiin, Rotterdamiin ja muihin kivoihin paikkoihin.  

 

Nyt viikonloppuna olikin sitten ensimmäiset kohteet, eli Aachen Saksan puolella ja Maasmechelen Belgiassa. Perjantantaina iltapäivällä suuntasimme Lisan ja Yvonnen kanssa siis Aacheniin, joka on lähin Saksan puolella oleva isompi kaupunkin, asukkaita n. 250 tuhatta. Matka taittui mukavasti bussilla vajaassa tunnissa ja hintaa menopaluulla oli vaivaiset 7€. Täälläkin siis bussit ovat junaa halvempia, ja tällä kertaa jopa yhtä nopeita. 

 

Kaupunki oli ainakin keskiajalla Saksan kuningaiden kruunauskaupunki, joten vanhoja kirkkoja ja muita rakennuksia oli paljon. Oikeastaan yllättävän paljon ollakseen Saksalainen kaupunki. Kaupungilla törmäsimme klovniin koiransa kanssa, vihdoinkin koira ja kamera samassa paikassa. Tässä nyt Oskulle koirakuva, vaikka Saksalaisia koiria ootkin jo nähnyt, mutta laitan tänne Hollantilaisen koiran heti kun saan sellasisen tähtäimeen :) Ovat vaan aina piilossa, kun käyn kameran kanssa kävelyllä.

 

Vanhan kaupungin talon nurkalla päästiin maistamaan saksalaista perinne herkkua höyrytettyjä pullia vaniljakastikkeen ja kirsikoiden kanssa. Rakenne oli vähän kuin hieman raa'assa pullassa, mutta maku oli koostumusta parempi. Saksalaiset ystäväni täydensivät myös kosmetiikka varastonsa, sillä hinnat ovat Saksan puolella huomattavasti halvemmat. Saman saimme todeta myös ravintolassa, sillä Maastrichtissa ulkona syöminen on kallista isoin joukoin saapuvien turistin vuoksi. Löysimme siis oikein mukavan ja viihtyisän ravintolan, jossa myös hinnat olivat kohdallaan (lasagne 5€ ja lasi viiniä 2€). Voikun sen voisi siirtään tänne Maastrichtiin seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi.
 

Lauantaina vuorossa oli Belgian puolella vajaan tunnin bussimatkan päässä sijaitseva Maasmechelen, ja siellä sijaitseva tehtaanmyymälä-kylä. Kylä oli oikein viihtyisä ja sääkin mainio. Shoppailut sen sijaan jäivät vähemmälle, kun ei sitä lottovoittoa ole vielä tullut, sillä merkit olivat luokkaa Hugo Boss, Escada, Prada jne. No, löytyi sieltä muutama halvemmankin luokan kauppa niin ei tarvinnut tyhjin käsin tulla kotiin :)  

 

Tänään olikin vuorossa sitten opiskelua, jota osasinkin vältellä melko pitkään. Iltapäivän puolella Oskun kanssa juttelun jälkeen oli pakko aloittaa, mutta kummasti sittenkin vielä tuli kaikkea muuta mieleen kuin immuunijärjestelmän solut ja toiminta. Tämä viikko olikin tässä, tulevalla viikolla tiedossa keskiviikkona Brysselin päiväreissu ja viikonloppuna ESN:n järkkäämät vaihtaribileet. Heippa ja öitä!

Eka kouluviikko takana

Eka kuukausi reissua takana, samoin eka kouluviikko. Nyt aika koota hieman viikon tapahtumia yhteen ja sitten viikonlopun viettoon :)

Vaihtarien introduction viikko loppui tiistaina, sitä ennen ehdin vielä osallistua photoworkshoppiin, keilailuun, hollantilaiselle päivällisellä ja tietenkin viikon huipennukseen, the final partyyn. Introduction viikko oli hieno juttu ja kannatti ehdottomasti osallistua, tutustui helposti muihin vaihtareihin ja sai lämmitellä kielipäätä. Vaikka välillä meinaskin pääästä turhautumaan, kun ei halutut sanat löytyneet, mutta useimmiten sitä kuitenkin löytää jonkun kiertoilmaisun. Viikon aikana tuli myös tutustuttua niin moneen ihmiseen, että loppu viikosta nimet eivät enään pysyneet mielessä. Varsinkin kun monet nimistä kuuli ensimmäistä kertaa, eikä kirjoitusasun hahmottaminen ole aina itsestään selvää... Yllättävän kansainväliseksi saa Maastrichtin todeta, tai ainkin vaihtari-kaupungiksi, sillä vaihtareita on yliopistolla päälle tuhat, melkein prosentti kaupungin asukasluvusta. Erityisesti paikallinen kauppis ja oikis vetää vaihtareita puoleensa, sen sijaan lääkiksessä on jopa huimat 6 vaihtaria.

Bitter balleneita, friteerattuja lihapullia, sinappikastikkeen kanssa.

Koulu alkoi maanantaina, jolloin tapasin kaksi muuta samalla kurssilla olevaa vaihtaria (ranskalainen ja hongkongilainen) sekä muun luokan eli kansaivälisessä ryhmässä olevat 30 opiskelijaa. Yllätys oli melkoinen, kun sain huomata kaikkien muiden paitsi vaihtareiden olevan Saudi-arabiasta! Pääsen samalla siis tutustumaan lähi-idän kulttuuriin :) Tosin paikallisiin tututustuminen taitaa sitten jäädäkin vähän vähemmälle, sillä nyt sekä asuminen että opiskelu sujuu muualta maahan tulleiden kanssa. Toisaalta onhan se yhtälailla hienoa tutustua kaikkiin kulttuureihin. Luennoitsijat ovat hollantilaisia, mutta puhuvat sujuvaa ja helposti ymmärrettävää enkkua. Arabit puhuvat myös hyvää enkkua, ovathan he vuoden täällä jo opiskelleet. Tosin aksentti vaati hetken totuttelua. Ekassa PBL-sessiossa en juuri suutani saanut auki, osittain kielen takia, osittain koska olin unohtanut melko täydellisesti geenijutut ja muut molekyylibilsaan liittyvät asiat. Eilen jo sujui paremmin, sekä kielen että faktojen puoleen. Pienen kertailun jälkeen huomaan asioiden palaavaan mieleen yllättävän hyvin :)

Tänään tehdään kahden saksalaisen tytön kanssa yhdessä päivällistä ja huomenna olisi samalla porukalla tarkoitus lähteä piknikille, jos sääennuste + 23 ja aurinkoa pitää paikkansa... 

Introduction viikko käynnissä...

... ja tapahtumia riittää jokapäivälle, viikonloppuna jopa useita samanpäivän aikana :) Kyseessä siis paikallisen Erasmus networkin vaihtareille suuntaama tapahtamaviikko, jonka aikana tarkoitus tutustuttaa ihmisiä toisiinsa ja kaupunkiin. 

Toissapäivänä ohjelmassa oli kaupunkikierros, päivällinen ja vaihtari-baari Hihglanderissa beer rally eli kisa, jossa pitää joukkueittain juoda olutta mahdollisimman nopeesti. Kisa sai jäädä väliin, ja hauskempaa olikin kannustaa muita. Tunnelma oli mahtava ja ihmisiin tutustuminen helppoa. Ei sinänsä yllätys, kun useimmat ei tunne entuudestaan ketään. Yllättävän paljon suomalaisia, huomioon ottaen etten lähtiessä tiennyt ketään muuta Suomesta lähtevän tänne. Tässä samassa talossakin asuu pari suomalaista kundia. Yritän tosin tietoisesti tutustua enemmän muihin, niin saa kielitaito enemmän treeniä :) Ja oli myös kiva tutustua moneen samassa talossa asuvaan, niin ei tartte yöllä tulla yksin kotiin. Paikalliset kyllä sano, ettei täällä kannata pelätä, Maastricht on sen verran pieni paikka. Tänään ohjelmassa pub-crawl eli tutustumista kaupungin (opiskelija)baareihin. Lauantaina minivalokuvauskurssi ja keilausta, sunnuntaina paikallista ruokaa ja leffa.

Lenkkeillessä on saanut huomata asuvansa kaupungin rajalla ja lähes maaseudun ympä- röimänä. Vajaan kilometrin päässä on pellot ja lehmiä. Navetan haju tulee sisälle asti, jos tuulee oikeasta suunn- asta. Hevosia on myös samalla suunnalla useita. Koirista ja kis- soista paikalliset tykkää myös, koirat pidetään täällä useimmiten kiinni, toisin kuin Berliinissä ja Prahassa. Kissat sen sijaan saa juosta vapaana, osalla on panta, osalla ei. Ja kissat ei oo täällä millään tavalla arkoja, vaan useampikin käynyt parvekkeen kaiteella istuskelemassa. Niin, ja keittiössä oli tässä yhtenä iltana hiiri, tähän mennessä ikävin kohdattu eläin. Toivottavasti hiiri eksyy ulos ja joku monista kissoista saa sen kiinni!

Belgian raja on myös reilun kilometrin päässä, joten Belgiassa on tullut lenkeillä käytyä jo useammankin kerran. Rajamuodollisuuksia ei ole, vaan maan vaihtumisen huomaa ainoastaan kyltistä, joka on samantyyppinen kuin Suomessa kunnan vaihtumisesta kertovat kyltit. Mitään aitaa ei siis välisssä ole eikä raja-asemaa, eikä pienemmillä teillä maan vaihtumista edes huomaa... Nyt aika aloittaa valmistautuminen iltaan, heippa!

She olikin he...

Kävin eilen viemässä postilaatikossa olleita vanhoja kirjeitä Guesthousen toimistoon. Ja kysäisin sit samalla, että koska mahtaa kämppis saapua. Sain vastauksen, että she is coming today.. Jännää! Illalla kävin sitten kaupungilla ihmettelemässä ruokafestareita/messuja, ja sillä aikaa oli kämppikseni saapunut. Ja ylläri-ylläri hän olikin he! Vähän noloa, mutta luulin häntä ensin kämppiksen poikaystäväksi, kunnes selvisi että hän on ihan itse muuttanut asuntoon. En tiiä, onko Guesthouse sekoillut jotain vai eikö niillä oo tapana välittää sukupuolista edes pienissä soluasunnoissa. Kämppis on siis Fernando ja kotoisin Espanjasta, jostain Sevillan lähellä olevasta pikkupaikasta. No, varmasti ihan opettaivaista asua toiselta puolelta Eurooppaa kotoisin olevan kanssa. Eikä se toisaalta ole mikään tae, että tytön kanssa olisi helpompaa asua...

Täällä on nyt siis menossa Preuve- nemint, eli van- hassa kaupungissa yksi iso aukio on täytetty paikal- listen ravinto- loiden standeilla ja sitten on tietty lava ja esiintyjiä. Enem- mistö oli keski-ikäisiä, kaupungin eliitti näyttäy- tymässä, ja no oikeasti enim- mäkseen  onneksi ihan tavallista kansaa. Aukion ympärillä olevat kirkot ja muut rakennukset oli nätisti valaistu, ei ollukaan vielä niistä kuvia.  Itekseni siellä palloillessa ja kuvaillessa tuli pari tyyppiä juttelemaan, ihmettelivät kovasti miksi ihmeessä kukaan tulee Suomesta tänne opiskelemaan. No, sitä ihmettelin vähän itekin, kun oli niin kova ikävä Oskua. Skype ja videopuhelut onneksi auttaa ikävään :)

Olin kuullu jo juttua paikal- listen oudosta musiikkimausta, ja sain eilen sille vahvistuksen kun näin paikallisen Güntherin/ Frede- rikin eli Fabri- zion ja sen veljen. Paikal- liset osasi biisit ulkona ja hoilot- ti innoissan mukana, toisaalta parin kuuntelu kerran jälkeen kuka vaan osaisi biisit ulkoa vaikkei kieltä osaiskaan. Kukaan muun esiintyjistä ei saanu samanlaista yleisöä ja yhtä isoja hurrauksia. Tosta linkistä pääsee kattomaan Fabriziota :) http://www.youtube.com/watch?v=zjhQc6j9RR0 

Kävin eilen myös tapaamassa koululla yhtä tätsyä, joka kertoili kaikenlaisista käytännön jutuista. Sain paikallisen opiskelijakortin ja yliopiston t-paidan sekä ison kanssa infomatskua, eli luettavaa viikonlopuksi. Samalla selvis syksyn aikatauluja sen verran, että vika tentti on pe 3.12. Katoin sitten samantien lentoja, ja Airberlinillä oli taas halpoja lentoja. Lentolippu kotiin on nyt ostettu sunnuntaille 5.12. :) Samalla selvisi myös, että mulla on syyslomaa viikko 42, eli 18.-25.10., ku olin osannu valita kurssit taktisesti oikein eri vuosikursseilta.

 
 

Turisteilua & nähtävyyksiä

Eilen oli sitten turisteilun ja nähtävyyksien vuoro. Onnistuin valitsemaan loistavan päivän, sillä aurinko paistoi lähes siniseltä taivaalta ja ekat vesipisarat tulivat vasta kotia kohti pyöräillessä. Täällä nimittäin sataa päivittäin ja useita kertoja. Nytkin parhaillaan.

Ennen kaupungille lähtöä huolsin hieman pyörää ja sain huomata, että 3 euron sijoitus ketjuöljyyn kannatti. Pyörä tuntui kuin uudelta ja vaihteetkin vaihtuivat sujuvammin :)

Ensimmäisenä kohteena oli Stadhuismarkt, eli kaupungin talon aukiolla keski- viikkoisin ja per- jantaisin pidet- tävä tori. Hämmen- tävää oli kangas- ja ompelutarvi- kemyyjien runsaus. Samaa ihmettelin jo Berliinissäkin, kun en Suomessa muista nähneeni vastaavaa.

Torilta matka jatkui kohti kaupungin halkovaa Maas-jokea ja sen yli uudemmalle puolelle keskus- taa. Talot on keskustassa van- hoja ja tunnelmal- lisia, pieniä muutaman kerroksen korkeita ja aivan vieri vieressä. Talojen lisäksi ihmettelin  kaup- poja ja suunnistin Centre Ceramiqueta katsastamaan. Paikallinen pääkirjasto olikin hieno ja uusi, mutta kirjastokortti jäi vielä hommaamatta, kun olisi pitänyt olla kopio vuokrasopimuksesta tai muu todistus asumisesta. Kaupungin taidemuseo olisi ollut samoilla nurkilla, mutta aurinko houkutteli olemaan ulkona, joten museo sai jäädä toiseen kertaan. 

Takaisin joen koti-puolelle ja paikalliseen "kai- variin" eli Stad- parkiin. Puistoa voisi kutsua myös linnapuistoksi, koska puiston erottaa vanhasta kaupungista kes- kiaikaiset muurit. Muurin historiaa oli selvitetty useammassakin kohdassa, mutta tekstit olivat hollanniksi, joten historia ei nyt ihan auennut. 

Puiston jälkeen palasin vanhan kaupungin pikku kujille, joista ei ota selvää, mihin niitä pitkin pääsee tai joutuu. Vastineeksi tosin löytää kivoja kahviloita, pikku putiikkeja tai söpön aasi patsaan. Luulen pysyneeni kartalla, mutta joka kerta oon tähän mennessä tullut johonkin tuttuun paikkaan ihan eri suunnasta kuin kuvittelin, vähän kuin Maltsussa aikanaan :)

Kotimatkalla kävin vielä paikallisessa tarjoustalossa eli Kvantumissa ostamassa uuden tyynyn, maksoi 4 e, mutta on miljoona kertaa parempi kuin vanha. Nyt onkin hyvä laskea öitä orientaatioviikon alkuun, enää 4, odotan sitä jo niin kuin pienenä joulua.

Kuvia kämpästä

Kuten huomaatte koulu ja muut aktiviteetit ei oo alkanu vielä, kun taas päivittelen blogia. Sain hommattua kamera-piuhan, joten laitan tällä kertaa lähinnä kuvia kämpästä, myöhemmin sitten muustakin.

Tässä talossa nyt sitten asustelen, alimmassa kerroksessa kolmas ovi vasemmalta, ei tosin taida tässä juurikaan erottua. Sinänsä hassua, kun pääsee taas pitkästä aikaa suoraan kadulta kämppään sisään.

Hieman karu näkymä ovelta käytävään, josta ekana vasemmalla kodinhoitohuone, tokana kylppäri ja vikana mun huone, käytävän perällä toinen makkari ja oikealla keittiö.

Aika hulppeeta, että on kodinhoitohuonekin, jossa pestä ja kuivatella pyykit. Eipä oo semmosta ollut viimeksi kuin kotona-kotona asuessa. Naulakosta päätellen siellä on sitten syksymmällä tarkoitus säilyttää ulkovaatteita.

Keittiö on askeettinen, mutta  toimii. Astioita on just se kaksi mukia, kaksi lautasta jne. Eipä pääse tiskivuoret suuriksi kasva- maan. Tiskialtaan yläpuo- lella on se eilen mainittu vedenlämmityspömpeli. Olin yllättynyt, kun kaapista löytyi astioiden kuivaus- teline, ei tarvinnutkaan kuivata astioita ite :)

Kylppäri on karu, mutta siisti kiitos viikottaisen siivojan! Täällä käydään siis kylppäri siivoomassa talon puolesta, mutta muuten pitää siivoota ihan ite. Taas yksi outo ratkaisu lisää..

Ja tässä makkari ovelta päin. Tällaset toimisto- verhot on paikalliset sälekaihtimet, näyttää aina- kin naapurissa olevan samanlaisia. Kämpässä oleva tyyny on ihan älyttömän iso, joten pitänee mennä tyynykauppaan ennen kuin niska kuolee. 

Ja vastakkaisesta nurkasta.. Kuten ehkä huomaatte, niin kaikki Ikeasta. Eipä se mitään, ihan viihtyisä huone, vaikkakin karu, kun ei viitti kamalasti sisustaa. Tuntuu oudolta kun vaatekaappi ja kirjahylly on puolityhjät, eipä menny kauaa tavaroita purkaessa ja paikoilleen laittaessa. Helpoin muutto ikinä!

Nyt oikeesti päästään Maastrichtiin :)

Ukkosen pauhatessa ulkona on ihan kiva pysyä sisällä ja sitten onkin hyvää aikaa kirjotella lisää blogiin...

Matka Prahasta Maastrichtiin meni yllättävän nopeasti junalla, ensin yöjuna Dusseldorfiin ja siitä kolmella eri paikallisjunalla Maastrichtiin. Paikallisjunat ei saksalaisiksi ollut kovin täsmällisiä, ja aikataulusekoitukset sai sen aikaan, että loppumatkaan Dusseldofrista meni 2,5 tunnin sijasta 3,5. Paikallisen HOAS:in eli UM Guesthousen toimisto olikin onneksi melko keskustassa ja avaimet saatuani ja ekan vuokran maksettuai sain onneksi kyydin kämpälle ja ystävällinen setä näytti mistä löytyy mitäkin. Ja pääsin vihdoinkin nukkumaan :)

Kämppä on Malbergin kaupunginosassa, reilun kilsan päässä Belgian rajasta. Eli kaupungin reunamilla, mutta tää on sen verran pieni kaupunki, että keskustaan on matkaa nelisen kilsaa ja 6 km koululle, joka on ihan toisella puolen kaupunkia. Tällä hetkellä asun vielä yksin, mutta toiseen huoneeseen on tulossa myöhemmin mulle kämppis. Kämppä ei oo uusinta huutoa, mutta ihan ok kunnossa. Mun huoneessa on jopa oma parveke :) Toisessa huoneessa ei ole parveketta, mut se on sitten parvekkeen verran isompi. 

Keittiössä on kaasuhella, ja kaasulla lämpenee myös vesi. Vettä lämmittävä pömpeli on keittiön hanan yläpuolella, mutta siitä huolimatta keittiössä saa vain hetken kerrallaan lämmintä vettä. Kun taas samasta pömpelistä riittää suihkuun hyvin lämmintä vettä, outoa. On ihan luksusta, että kämpässä on oma pesukone, eikä tartte olla varailemassa pesutupaa.

Onhan täällä vielä aika yksinäistä, kun ei oo kämppistä eikä muutenkaan tunne ketään. Viikon kuluttua alkaa vaihtarien orientoitumisviikko, ja mitä ehdin ohjelmaa vähän katsomaan niin tiedossa on lähes joka ilta jotkut bileet ja päivisin kaikkea muuta ohjelmaa. Kahden viikon kuluttua alkaa sitten koulu ja arki. Voi olla että ekat PBL:ät käy vähän hitaalla, kun ei oo tottunu puhumaan kouluasioista enkuksi, mutta eiköhän se siitä lähde, kun vaan rohkeesti avaa suunsa.

Pyörä on ihan ehdotan täällä, joten hankin sellasen heti eilen. Facebookista löyty pyörien myynti ja osto sivusto, ja kävi tuuri että just kun kävin katsomassa sitä, niin sinne oli tullut ilmoitus. Sovin myyjän kanssa tapamisen keskustaan ja sain omakseni kuluneen, mutta toimivan mummopyörän, jossa on jopa viisi vaihdetta :) (Täytyy myöntää et olin myyjän suhteen sen verran epäluulonen, että ilmotin Oskulle, mihin oon menossa.. Kai sitä on liian tottunut siihen, että joku tietää, missä liikkuu.) 

Pyörätiet ja -kaistat on täällä ihan eri luokkaa kuin Helsingissä, joten ei tartte hirveesti ihmetellä mistäköhän ajelisi ja uskaltaako mennä autojen sekaan. Pyörien lisäksi täällä on paljon skoottereita, ja on aika hurjaa, kun en oo yhdelläkään kuskilla nähny kypärää, kun musta on jo pelottavaa ajaa pyörällä ilman kypärää.

Kuvia en vielä pystynytkään laittamaan, kun ihan unohdin, että meijän kamerapiuha meni Oskun mukana kotiin. Niinpä kuvia tulee kunhan löydän uuden piuhan jostain...